Tilaisuus: Verokarhu kurittaa, hyvinvointi jumittaa

Paikka: Lapinrinne 1

Aika: 15.2.2003

Energia- ja yrittäjyysasiat ovat minulle tärkeitä. Olen erityisesti kiinnostunut uusiutuvan energian parissa työskentelevistä yrityksistä. Suomalaista insinöörityötä viedään maailmalle muun muassa tuulivoimaloiden vaihteistojen muodossa. Vientiteollisuuden kehittymistä auttavat toimivat kotimarkkinat. Peruslähtökohtana minulla on, että kun yhteiskunta sopivissa paikoissa tulee yrittäjää vastaan ja tasoittaa turhia riskejä, menee sekä yrittäjällä että kansantaloudella hyvin.

Puhun aluksi energiaverotuksesta, sitten palvelualoista, äitiyslomakuluista ja lopuksi innovaatioketjusta suomessa.

Tarvitsemme sekä uusia energiankäyttömuotoja että perinteisempien menetelmien hiontaa tehokkaammiksi. Uusiutumattomiin luonnonvaroihin kohdistuva energiavero, kauppa- ja teollisuusministeriön investointituki uusiutuvan energian hankkeille, sekä sitoutuminen pitkän aikavälin tukipolitiikkaan ohjaavat energiataloutta ekologiseen ja pitkäjänteiseen luonnonvarojen käyttöön.

Esimerkiksi Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämät uusiutuvan energian investointituet pitäisi muuttaa monivuotisiksi ja porrastetuiksi. Nykyinen käytäntö, jossa tuista päätetään vuodeksi kerrallaan, ei kannusta energiantuottajia investoimaan uusiutuvaan energiaan. Investointeja suunnitellaan, mutta suunnitelmista kerrottaessa lisätään loppuun aina ' jos KTM:n investointituki on 40% ensi vuonnakin'.

Esimerkiksi Tanskassa tuet tiedetään moneksi vuodeksi ja tukia lasketaan pikkuhiljaa. Näin tuottajat uskaltavat investoida, mutta tietävät kyllä, että jossain vaiheessa täytyy pärjätä omillaan.

Energiantuotantopalettiin voimme vaikuttaa paitsi investointituilla myös verotuksellisilla eduilla. Tukemalla uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämistä, voimme nostaa uusiutuvien osuutta energiantuotantopaletista.

Verotuksen muutos EU- tasolla edellyttää yksimielisyyttä. Energiaverodirektiiviä on yritetty saada aikaan jo viisi vuotta, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy. Direktiiviehdotuksen pääsisältönä on kaikille energiatuotteille ja sähkölle asetettavat yleiset minimiverotasot. Siihen sisältyy myös mahdollisuus palauttaa kuluttajan maksama sähkövero sähkön tuottajalle, kun sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

Samalla, kun verotus ohjaa vähentämään luonnon saastuttamista ja raaka-aineiden kulutusta, on verotuksella parannettava pienten palvelualan yritysten mahdollisuuksia palkata kaivattua lisätyövoimaa. Tämä tehdään kohdentamalla veroalennukset pienyritysten palkanmaksun sivukuluihin ja matalapalkka-aloille. Tukemalla vähän koulutusta vaativia aloja saa moni pitkäaikaistyötön mahdollisuuden työelämään palaamiseen.

Palvelujen tukeminen kuuluu vihreään politiikkaan. Ne ovat enimmäkseen aineetonta kulutusta ja siksi ekologisia. Palvelut lisäävät hyvinvointia ja vähentävät työn uuvuttamien taakkaa. Kaksinkertaisen työpäivän ongelma koskee etupäässä naisia. Siksi palvelujen ostamisen helpottaminen on myös tasa-arvokysymys. Työn ja työn teettämisen verotusta on siis kevennettävä. Kotitalouksien palkkaaman avun verovähennysoikeus on oikeansuuntaista kehitystä.

Yrittäjien työllistämistä helpottaisi myös perustulomallin tapainen järjestelmä, jossa satunnaisesta työnteosta ei rangaista. Tällöin yrittäjät voivat palkata työntekijöitä pieniin projekteihin ilman suurta riskiä, ja toisaalta rakennetyöttömyydestä kärsivä työntekijä saa mielekästä tekemistä ja pientä lisäansiota. Työttömänä oleminen ei saa olla taloudellisesti kannattavampaa kuin pätkätyön vastaanottaminen.

Vanhempainlomakustannusten tasaaminen kaikkien työnantajien kesken parantaa naisvaltaisten alojen kannattavuutta ja pienentää naisen palkkaavan yrittäjän riskiä, mutta ennen kaikkea edistää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tasaamisella tarkoitan sitä että vanhemmuuden kustannukset on sisällytettävä työnantajan maksamaan sairausvakuutusmaksuun. Tällä hetkellä vanhemmuuden kustannuksia maksavat KELA ja naisen työnantaja. Eri aloilla kustannukset jakautuvat eri tavoin, mutta tilanne on se, että KELAn maksamista korvauksista huolimatta jokainen syntyvä lapsi kuormittaa taloudellisesti äidin työnantajaa. Nykyisen mallin ohjaava vaikutus on ainoastaan negatiivinen: nuoret naiset jäävät ilman vakituista työtä tai otetaan töihin huonommalla palkalla riskin pienentämiseksi.

IT-ala ja uusiutuvan energiateknologian firmat tarvitsevat erityistä huomiota. Nykymenolla näyttää siltä, että uusia menestystarinoita ei ole tulossa, vaan pikemminkin Suomi on huonon taloussuhdanteen myötä menettämässä uusissa teknologiayrityksissä piileviä innovaatiomahdollisuuksia.

Suomi on hyvin pieni maa. Jos suomalainen yritys aikoo tehdä uuden korkean teknologian tuotteen, pitää tuote saada suoraan kansainvälisille markkinoille. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee meillä olla toimiva innovaatioketju aina ideasta lopulliseen kansainväliseen tuotteeseen asti. Tämä vaatii yhteistyötä niin TE-keskusten, kauppa- ja teollisuusministeriön, ulkoministeriön kuin muidenkin asiaan liittyvien tahojen kesken. Suomella ei ole varaa keskinäiseen kilpailuun ja kyräilyyn.

Suomen innovaatiokehitykselle olisi hyväksi, jos seuraava Kauppa- ja teollisuusministerin paikka tulisi vihreille. Haastava tavoite on muuntaa ympäristöveroista tuleva lisähaitta innovaatioiden ja ympäristöarvojen kautta kilpailueduksi. KTM on avainasemassa kun toteutetaan vihreää verouudistusta.